sunnuntai 1. syyskuuta 2013

"Minulle tärkeää"



 


On kaunis kesän lopun päivä. Äiti seisoo tielaidassa pitäen sylissää 4-vuotiasta esikoistaan. Aurinko lämmittää mukavasti, ja heinäsirkat soittavat korvia huumaavasti. Molempien katse on kiinnittynyt viereiselle pellolle. Äidin ilme on jo vähän tympääntynyt, mutta kaikesta huolimatta tämähän oli hänen ideansa.




"Äiti.... Traktorit ja puimurit ovat minlle tärkeitä"  Ja äidin ilme sulaa. Tokihan äiti sen tiesi, juuri senhän tähden kerhomatka keskeytettiin, auto parkkeerattiin läheisen kaupan parkkipaikalle, Koska äiti oli huomannut "jontika" pellolla puinti töissä, ja koska äiti tiesi niiden olevan pojalleen tärkeitä.

Tärkeys näkyy myös jokapäiväiseesä arjessa




Ihan ensimmäinen pc peli Mikäs muukaan kuin acricultural simulator, tosin vielä laatuaikaa isin kanssa kun ei omat taidot ihan riitä muuhun kuin sen traktorin kanssa rundin heittämiseen.









Leuluissakin löytyy jo muutama maatalous kone, Tässä ne tärkeimmät.

(Kuvaan en vain jaksanut kaikkia kerätä)










Pieni pala paratiisiä:

 Vaikka muorilassa ja vaarilassa ihana ursus onkin ei se pysty voittamaan isoisoenolaa Siellä sentään tallissa seisoo 5 traktoria ja yksi puimuri, eikä isoisoenoa mikään lämmitä enempää kuin pienet miehet "maatilan töissä". Toki mahdollisuuksien mukaan Eno vie jopa ajelulle.



 "Enon" kanssa ajelulla syksyllä -12

Itse tuotekkin herättää mielenkiintoa 





 Ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.....


Puimurin ohjaamosta riittä tutkittavaa




Ja tokihan se mikä lapsilleni on tärkeää, on myös minulle
( ja kyllä minun suosikki valmistajani on claas, niissä on kivoimmat värit)

perjantai 23. elokuuta 2013

Pieni hetki itselle ja kameralle

Käytiin tänään muorilassa, Ja kai mä oon niin maalainen että kyllä tässä silmä lepää (ja sielu kun E:t olivat isänsä kanssa Ursusta tarkistamassa)

Siinä Rantasaunan laiturilla istuessa en voinut olla ihailematta erilaisia korentoja. Kameran kanssa sai kyllä tovin istua siinä laiturilla mutta muutama esittelykelpoinen ruutukin sattui kameraan tallentumaan. Täytyy myöntää että vaikein kuvauskohde tähän mennessä, ja taitaa olla tarve alkaa treenaamaan käsivoimia, kun pitkää putkea kannatellessa meinas kädet mennä maitohapoille, kun enhän mä lyjyellä putkella mitään mieleisiä kuvia saanut.....





En koe että olisin luonto kuvaaja tyyppiä. Mutta alkaa niitä pelkkiä luonto ruutujakin pikku hiljaa kertymään... Ehkä niistä sitten ihan oma postaus vähän myöhemmin :)

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Sadetta ja päänsisäistä suhinaa....

Voi kun olisi joku tai jokin joka osaisi tulkita tuon pikku e:n asiat minulle selkeästi tulkittaviksi. Oma pää alkaa käydä taas ylikierroksilla kun taas miettii että mikä nyt mättää. Hampaat puhkesivat 3 viikkoa siitten... Ne viimeiset maito kapistukset.... Mutta kuolaamine jatkuu, kokoajan on  ukolla tippa leuassa. Nyt olen jo edes yrittänyt ajatella laatikon ulkopuolelta, ja tehnyt google diagnoosia kuolaamisesta. Enpä tullut hullua hurskaammaksi. Olisin niin toivonut että edes tuosta kuolaamisesta oltaisiin päästy eroon, (tai siis että olisi johtunut niistä hampaista).

Mitä myöskään voin uskoa tuon ikäisen pojan kivun ilmoittamisesta. Kun pojalta kysyy että mihin sattuu saa vastaukseksi osoituksen joko päähän, suuhun tai mahaan. Toisaalta pipi ei ole vielä koskaan ollut sormessa tai varpaassa, mikäli ei sitä selvästi ole johonkin satuttanut.


Sadepäivä sisällä... ja kaikilta palaa hihat... pojat on kyllä niin yliaktiivisia kun ei ole ulos päässeet... isoE on päättänyt ottaa pyövelin pestin ja olla se joka komentaa ja rankaisee pikkue:tä os vaan jotain rangasitavaa keksii. Samoin juuri hänen pitäisi saada leikkiä sillä lelulla minkä pikkue on juuri itselleen kaivanut leikittäväksi. Oireilee taas käytöksellä siihen että e on selvästi huonommassa kunnossa kuin vähään aikaan.
Toki ei pidä jättää huomiotta sitä asiaa että naapurin nuorineiti lähti lomamatkalle, ja jo yhden vuorokauden jälkeen ikävä on kuulema suuri, ja kun naapurin E tulee takaisin niin sitten he leikkivät sitä ja tätä.

Onneksi tällä viikolla spesiaalina on ison E:n muskari kaverin synttäri juhlat, Ekat kaveri synttärit. Äitiä vähän yllättää tämä herran suosio tyttö piireissä, olen aina olettanut että E olisi luontevampi vähän rajummissa poika piireissä, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä että ne "parhaat kamut" ovat tyttöjä

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

pieniä viiksikarvoja

Nyt ne ovat syntyneet.. nimittäin poikien kissanpennut. Muorin ja Vaarin Kiu kissa sai kolme pientä mustavalkoista pentua joista yksi on Eelikselle ja Yksi Elmerille. Onhan se kiva että pojat saa all incluisive lemmikit, ne kun eivät nimittäin muuta meille vaan asustavat muorilassa ja vaarilassa. Eeliksen kanssa tänään vähän yritettiin vilkuilla pieniä hännänpäitä pesäkopasta. On meillä kyllä isovanhemmuuteen hurahtaneet isovanhemmat molemmilla puolin, kun on omat kissat ja kaikki.


Mull ois päällä ihan täysi piha touhuilu buusti.. haluis päästä perustamaan kasvimaata... Tokihan vähän makuun pääsee noiden esikasvatusten kanssa, mutta ei se silti korvaa sitä että pääsis oikeasti kunnolla multaamaan kätensä. menaa taas toi piha suunnitelma karata käsistä, pakko jo taas jättä jotain myös ensi kesään, kun ei millään voi kaikkea ehtiä tämän kesän puolella. eikö tuo takatalvi oiken piristä mieltä.

ja kun ei irtoa niin ei irtoa tynkä tällä kertaa jos joku toinen päivä irtoasi paremmin

-Sarkku

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Pomputan mutta ne ei pompi

Eelis taitaa kärsiä jakomielisyydestä. Jos siltä kysyy että kuka nukuttaa, tekee iltapesut, syöttää jne hän vastaa joko isi tai äiti. Toiminnon alettua mieltä muutetaan että isi ei enää saakkaan tehdä pesuja vaan äidin pitää tulla pesemään. Ja yleensä mieli yrittää vielä muuttua takaisin isiin mutta sitten ei enää äiti pompikkaan mukana-> totaali raivarit. Hampaiden pesu on tässä kaavassa poikkeus, koska sekä äidin että isin pitäisi pestä eeliksen hampaat. Tätä pomputtamista on nyt alkanut esiintyä yhä enemmän ja enemmän... Mutta äiti painaa niin paljon että eihän se pompi, vaikka kuinka pomputtaa. Eelis on myös kovin kovatahtoinen, ja kun äiti en pompikkaan niin sitten alkaa raivari. Raivari voi alkaa yöllä tai päivällä ja tilanteessa kuin tilanteessa, Keskivertoinen kokoluokan 5 raivari kestää noin 40 minuuttua,, kokoluokan 1 raivarit laantuvat yleensä itsestään muutamassa minuutissa...

Äitiys on kummallinen asia vaikka toisella on totaali raivarit päällä niin silti sitä hokee rakastavansa ja suukottelee ja halii kiukkupussia hyvin tyynenä. Vastavuoroisesti kiukkupussilta saa puremista huutamista lyömistä tukistamista. Onko olemassa joku universumin salainen voima, jonka mukaan jokaisessa tilanteessa on tietty määrä rauhallisuutta. Mikäli tilanteessa oleva henkilö ei käytä yhtään rauhallisuus pistettä valutetaan ne toisen ihmisen toimintaan, vai onko niin että totaali raivarit saanut imee muista hermostus pisteet joten vaihtoehdoksi jää enää reagoida rauhallisesti. Miten tähän kuvioon enää sopii baari tappelut vai ravisuttaako tätä sääntöä alkoholi. Vai voiko tähän voimaan vaikuttaa joku synnynäinen poikkeavuus, tai tapaturma... Vai on onko niin että tyyneys on hallitseva voima vain käsiteltäessä pieniä lapsia (en voisi kuvitella pysyväni tyynenä jos raivoaja olisikin teini ikäinen Eelis), voin onko kyseessä sitten kuintenkin se äidin rakkaus... Mene ja tiedä

Kaiken tämän jälkeen sitä voi mennä peilin eteen ja katsoa sinne pohtia mikä se karma onkaan, tai mahdollisesti miettiä sanonnan "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" merkitystä.. koska siitä ei pääse yli eikä ympäri että eelishän on loppuen lopuksi vain: Ihan äitinsä poika

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Yhdistelmiä ja huijaamista

Nyt se sitten tapahtui. Se pääsi minun suustani ensimmäisen kerran... Elmis: sana jota varmasti tulen käyttämään monen monituista kertaa... Nyt oli tarkoitukseni torua Eelistä, mutta Elmerille ensin meinasin sanani osoittaa, kunnes tajusin virheeni ja koitin pelastaa sen mitä pelastettavissa oli. Itsehän olen lasteni nimet valinnut ja vielä niin saman kaltaiset. Toisaalta ei kai erilaisetkaan nimet estäisi näitä yhdistelmiä muodostumista. Varmasti kaikki joilla sisaruksia on niin ovat näitä yhdistelmiä saaneet kuulla... Lapsena meillä huudeltiin Saranssia, (Asui varmaan naapurissa ja oli tosi tuhma kun sitä niin paljon huudeltiin). Elmis on oikeastaan aika kiva "termi" kun yhdistelmä nyt kuitenkin on oltava, esimerkiksi virpin ja tuukan yhdistelmä voisi mennä jo hieman sopimattomuuden puolelle.

Pinen miehen mieli ja järki on.... Jännä juttu.... vaikka kuinka on jo "iso" mies niin silti pystyy vielä illalla huijaamaan että isi tulee nukuttamaan kun Eelis on ensin nukahtanut... ja mitä tapahtuu sälli pistää silmät kiini ja alkaa nukkumaan, vaikka ensin on huudettu ja kiukuttu että "isi nukuttaa"ja "äiti pois". Yöllä pystyy myös usein huijaamaan että käy vaan nukkumaan niin äiti käy hakemassa isin tänne, ja tulos on sama poisu käy tyytyväisenä nukkumaan. Olkoon tämä taito ja ominaisuus joka on ja pysyy niinkauan kuin mahdollista.